Treeniviikko -haaste, osa 2

Keskiviikolle oli suunniteltu peltorallia, joten pellolle Winnie myös pääsi. Ratsastin taas pitkästä aikaa hackamorella ihan vain vaihtelun vuoksi. Verkkailin ponia melko pitkään käynnissä taivutellen ja tehden pysähdyksiä. Poni vaikutti taas kovin tyytyväiseltä itseensä; se kulki kauniin pyöreänä ja maiskutteli kuolainta. Säikkymisestä ei ollut tietoakaan, vaikka poni onkin viimeaikoina ollut taas vireämpi ja nähnyt pieniä vihreitä miehiä siellä sun täällä.
Ravissa ratsastin temponvaihteluita. Reippaasti eteen, normaalia ravia, hidasta ravia. Tein myös siirtymisiä suoraan ravista pysähdykseen ja pysähdyksestä raviin. Winnie kuunteli todella hienosti, kun tehostin eteenpäin pyytäviä ja pidättäviä apuja äänellä. Winnie kun kuuntelee todella hyvin; se tuntee käskyt käynti, ravi, laukka ja seis sekä selvästi tietää kun sitä kehutaan. Ei tarvinnut kuin pidättää vähän ja sanoa seis, niin poni pysähtyikin ravista tasajaloilleen. Ääniherkkyys tekee Winnien kanssa työskentelemisestä mukavaa ja helppoa, kun hevosta pystyy korjaamaan ja kehumaan välittömästi.
Laukkaa otin molempiin suuntiin ympyrällä kevyessä istunnassa. Ponilla oli menohaluja, joten annoin sen laukata niin lujaa kuin se kintuistaan pääsi. Winniessä arvostan myös sen hirmu hyvää jarrua. Innostuneenkin ponin saa hidastamaan raviin lähes ajatuksen voimalla. Winnie sai laukata niin kauan kunnes vähän väsyi, jolloin pyysin vielä vähäsen lisää. Loppuaika työstettiinkin siirtymisiä ympyrällä. Käynti- ravi- käynti- seis, ravi- seis- ravi, käynti- ravi- laukka - ravi - laukka... Lopuksi poni pääsi parinkymmenen minuutin loppukäynneille maastoon.

Jottei nyt jäisi aivan pelkäksi tekstiksi tämäkin postaus, niin tässä surkeaakin surkeampi pikkuriikkinen video varmaan parin viikon takaisesta peltoilusta. Winnie oli kaikkea muuta kuin mukava ja rauhallinen ratsastaa; se olisi halunnut vain kiitää toisen ponin luo ja kiukutteli kipittämällä jännittynyttä tönkköravia, kun ei saanut tahtoaan läpi. Laukassa taas tuntui aluksi, että se olisi voinut lentää kuuhun saakka. Hetken päästä se kuitenkin väsähti ja kieltäytyi laukkaamasta kokonaan. Tämä video ei siis edusta lainkaan sitä, mitä Winnie todellisuudessa oli keskiviikkona. :) Silloin pellolla liikkui tyytyväinen poni pyöreässä peräänannossa.



Torstaina oli vuorossa hyppelyä. Koska mulla ei ollut mukana ketään puomi-Pirkkona, kasasin keskelle maneesia kolme kavalettia. Kavaletit kun pysyy vähän helpommin pystyssä, vaikka poni niitä kolhisikin. Kolme pikkuestettä oli kiinni toisissaan toisesta päästä, joten niitä pystyi tulemaan peräkkäin vaihdellen koko ajan suuntaa. Eipä ollut kummoinen estetreeni, pitää yrittää varata maneesi ensi viikolla  ja hankkia paikalle joku nostelemaan puomeja.

Perjantaina eli tänään Winnie sai kevyemmän treenin kun sellaisen olin kerran luvannut. Kävin tallilla heti koulun jälkeen ja suuntasin maneesille ilman satulaa. Lupasin itselleni ja ponille, että lopetan ratsastuksen siinä vaiheessa, kun poni kulkee hyvin avuilla. Liian usein jään fiilistelemään hyvin liikkuvaa ponia ja jatkan ratsastusta malttamatta lopettaa. Toki ponille olisi reilua päästä välillä vapaalle siinä vaiheessa, kun se on tehnyt työnsä hyvin. Tänään siis tehtiin vähän väistöjä käynnissä ja ravissa, tehtiin temponvaihteluita, keskityttiin laukassa nostoihin ja hyvään tahtiin sekä taivuteltiin kaikissa askellajeissa. Vähän yli puolisen tuntia ratsastin ja olin kovin tyytyväinen itseeni, kun maltoin päästää ponin työnteosta. ;) Lopuksi verkattiin käynnissä leikkien seuraa johtajaa, jolloin poni sai käydä myös piehtaroimassa.