Vähän vaihtelua

Lähdettiin pienellä porukalla käymään eilen Salossa.Menomatkalla satoi välillä rankastikin vettä, mutta sade onneksi loppui määränpäähän pääsyämme. Käytiin ensin liikuttelemassa yksityisiä heppoja porukan tutun luona, jossa pääsin itsekin istumaan Roisto- suokin selkään. Ex ravuri suomenhevonen särähtää yleensä pahasti mun korvaan, sillä en ole mikään suokkien ystävä ollut. Muutamilla ihan mukavilla suokeilla olen mennyt, mutta en yleensä tykkää niiden liiasta vauhdista tai muuten tavasta liikkua. Roiston pyöreään selkään kuitenkin istuin ja ihastuin ruunan liikkeeseen ja tapaan tehdä töitä! Hevonen pyöristyi alla kivasti ja oli enemmän eteenpäin ratsastettava kuin kuuma ja ravurimainen. Ehkä tässä kohtaa voitaneen todeta, että poikkeus vahvistaa säännön. ;) No ei, kyllä maailmassa varmaan on paljonkin kivoja suokkeja, mutta en ole vain tähän mennessä törmännyt niihin, jotka itseäni miellyttäisi.

Nettisivut: Onnenperän talli
Sijainti: Vaskio
Ratsukoita tunnilla: 3
Irtotunnin hinta (pienryhmätunti): 27 €
Ratsu: Aili


Seuraavaksi suunnattiinkin Onnenperän tallille, jossa on muutamia Metsäkylän entisiä tuntihevosia. Viuhti  ja Aili -tammat olivat mun ratsastuksen aloittamisen aikoihin peruskalustoa meidän tunneilla, joten oli kiva nähdä molempia tammoja pitkästä aikaa. Viuhti on pyöräyttänyt jo kaksi varsaakin, joihin päästiin myös tutustumaan.

Onnenperässä meille oli varattu pienryhmäestetunti, jolle sain ratsukseni Ailin. Olin tammalla siis ratsastanut aikaisemmin Metsäkylässä joitakin kertoja, mutten ollut koskaan hypännyt sillä. Sen sijaan olin estevalmennusryhmässä Ailin varsan, Astan kanssa noin vuoden verran. Asta oli tosin perinyt emältään vain koon ja värin, ratsastettavuudelta se oli aivan erilainen Ailiin verrattuna; reipas, esteillä kuuma ja muutenkin sähäkämpi tapaus. Emänsä tavoin se oli kyllä raskas ratsastaa näinkin pienelle ihmiselle.

Oli kyllä hurja tunne kiivetä tuon sotanorsun selkään, kun tuntui että sekä satulan edessä että takana oli tuplasti enemmän hevosta kuin Pojulla ratsastaessa! Leveyttäkin oli varmaan kahden Pojun verran.

Viuhti

Satulana Aililla oli koulupenkki, mikä ei todellakaan helpottanut istumista esteillä. Aili onkin suurimmaksi osaksi koulutunneilla suosiossa, eikä sillä kuulemma hypätä paljoa vapaaehtoisten hyppääjien puutteen vuoksi. Ymmärrän siis satulavalinnan varsin hyvin, eikä hätä nyt ollut kummoinen kun esteetkin olivat pieniä.

Kentälle oli rakennettu valmiiksi kiva ja monipuolinen rata. Treenattiin ensin radan osia ja lopuksi hypättiin esteitä 7 esteen ratana. Aili oli hurjan raskas ratsastaa, vaikkakin se kyllä liikkui ihan mukavasti eteen, kunhan sen vaan sai ensin liikkeelle. Oli jotenkin kovin avuton olo tuon valtamerilaivan selässä, kun omat jalat tuli juuri ja juuri satulan siipien yli. Komenna siinä sitten hevosta laukkaamaan... :D Aili kuitenkin ylitti mun odotukset ja hyppäsi oikein kivasti. Toisinaan se tuli esteille hyvin pohjaan ja hyppäsi läheltä, mutta laukkaa säätelemällä sarjoille ja linjoille tuli muutamia oikein kivojakin hyppyjä.

Järkytyin tunnin jälkeen, kun laskeskelin esteiden olleen korkeimmillaan 80 cm korkeita. Ailin selästä ne näyttivät niin pikkiriikkisiltä! Onhan se hieman erilaista hypätä 80 cm esteitä 175 cm korkealla ja 140 cm korkealla hevosella...

 Tunti itsessään oli oikein hyvä ja pidin opettajan tavasta huomioida meidät ratsastajat yksilöinä. Sain uusia vinkkejä taas esteiden ratsastamiseen ja ylipäätänsä raskaampien hevosten ratsastamiseen.
 Päälimmäisenä tunnista jäi mieleen kaarteiden ratsastaminen radalla... En ole hirmuisesti kiinnittänyt huomiota laukan tempoon kaarteissa, vaan olen ratsastanut tasaisen reippaasti radat läpi. Nyt kuitenkin opin ratsastamaan hevosta eteen erityisesti kaarteissa, joissa vauhti muuten helposti hidastuu ja ratsastus seuraavalle esteelle hankaloituu. Kun ratsastaa kaarteen hyvin ja reippaasti, voi seuraavalle esteelle suuntaamisen jälkeen keskittyä odottamaan estettä ja tarvittaessa lyhentää laukkaa. Jos kaarteen jäljiltä ei ole laukkaa josta ottaa pois, tulee hyppäämisestä hankalaa. Tämän sain todeta istuessani Ailin kaulalla sen kiellettyä okserille liian vähäisen vauhdin takia. ;)