sunnuntai 30. elokuuta 2015

Niin huonosti että hävettää

Oman tallin koulukisat piti olla meille helppo juttu. Tuttu ja turvallinen paikka, jossa ei tarvitse hevosen eikä kuskinkaan jännittää ja helppo mahdollisuus tehdä siisti ja rento rata. Päästäisiin vihdoin taas hyviin tuloksiin ja parantamaan fiilistä kilpailemisesta. Eipä kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

Verryttely oli oman tallimme maneesissa ja Harri toimikin oikein kivasti. Se oli aktiivinen, rento ja hyvin avuilla. Tuntui, että tällä kertaa kisat menee oikeasti kivasti. Kaikki kuitenkin muuttui, kun siirryttiin kentälle. Harri oli aivan tolaltaan, kun tuttu kotikenttä olikin kaikkea muuta kuin tuttu ja turvallinen. Kouluaitojen reunoilla liehui koristeina ruusukkeita, kentän vieressä lastattiin hevosia, kentän toisella laidalla seisoi kuvaajia ja päädyssä päristeli ralliautoja. Kun oli meidän vuoro siirtyä kouluradalle, sain käyttää lähes koko odotteluajan kävellen pitkin ohjin ja antaen Harrin haistella pelottavia ruusukkeita ja nurkkia. Rohkaisin Hartsaa taputtelemalla ja kehumalla kovasti ja sainkin hevosen vähäsen rentoutumaan, mutta verryttelyn rentous oli tiessään.




Radalla Harri kipitti. Se oli epätasainen ja kuikuili ympäriinsä sekä oikoi. Tunsin, kuinka sen silmät pyörivät päässä ja korvien välissä raksutti. Hevonen oli jännittynyt ja reagoi apuihini heikosti. Liike ei kulkenut hevosen selän läpi, vaan töksähteli, jolloin kyydissäkin oli vaikea istua kauniisti. Hevonen ei ollut avuilla.

Mitään varsinaisia rikkeitä ei tehty, onnistuimme suorittamaan kaiken vaaditun. Pisteitä kuitenkin tippui roimasti joka ikisestä kohdasta, koska Harri ei ollut rento eikä tahdikas, vaan kipitti jännittyneenä. Prosentteja saatiin vain vajaa 57, mikä on huonoin tuloksemme tähän mennessä. Eniten olin pettynyt omaan ratsastukseeni. On niin käsittämätöntä, että treeneissä voidaan helposti tehdä vaativan B:n asioita, mutta silti kisoissa suoriudumme ala-arvoisesti helppo B luokassa.



Mieltä lämmitti kuitenkin kutsu palkintojenjakoon; saatiin Harrin kanssa kannustuspalkinto esimerkillisestä ratsastuksesta. Ilmeisesti meidät haluttiin huomioida, koska annoin Harrin tutustua rauhassa jännittävään kisapaikkaan paineistamatta sitä. Muuta esimerkillistä kun en omasta suorituksestani keksinyt. Toki Harri myös näytti esimerkillisen suloiselta etenkin uudessa sinisessä korvahupussaan. ;)








Helpon A:n rata ei sujunut sen kummisemmin. Olin helpon B:n viimeinen lähtijä ja helpon A:n ensimmäinen lähtijä. Starttieni välissä oli aikaa 20 minuuttia, josta 15 minuuttia kului palkintojenjaossa ja suitsia vaihtaessa. Eipä tullut siis kovin kummoisesti verryteltyä.. Kun pilli soi, oli meillä pakka vielä aivan levällään. Harri ei ollut rento, ei letkeä, ei rehellisesti avuilla, ei erityisen ryhdikäs. Se ei ollut mitään, mitä helpossa A:ssa hevoselta vaaditaan ja sehän oli tottakai ratsastajan vika. Yritin parhaani, mutta yritykseksi koko touhu jäikin. Eniten harmitti laukanvaihdot; vastalaukkoja ja vaihtoja käynnin kautta oltiin treenattu aivan hirmuisesti ja oltiin saatu ne myös onnistumaan varsin mallikkaasti. Nyt en kuitenkaan saanut Harria kuulolle, vaan vastalaukoissa se pääsi painamaan kuolaimelle ja vaihtamaan laukat omatoimisesti askeleessa jo kulmissa. Kolmikaarisella saatiin sentään vaihdot käynnin kautta tehtyä, mutta kaunista katseltavaa sekään ei ollut. Lopputervehdykseen tultaessa olo oli jo melko epätoivoinen. Mikään, mikä edellisen päivän treeneissä onnistui, ei onnistunut radalla.

Vähitellen alkaa itseluottamus mennä, kun alkukaudesta käytiin nappailemassa ruusukkeita kilpailuista, mutta nyt tuntuu kaikki menevän aivan penkin alle. Turhauttavinta on se, että treeneissä sujuu niin kivasti. Harri on ryhdikäs, avuilla ja liikkuu läpi selän. Kilpailuissa se on viimeaikoina ollut aivan kaikkea muuta. Minun pitäisi vain saada tuo hevonen rentoutumaan, jotta päästäisiin taas siihen hyvään kisafiilikseen. Ei kai auta muu kuin laskea leuka rintaan ja astella rohkeasti kohti uusia pettymyksiä!









10 kommenttia

  1. Ihana lukea, että toimit tuollaisessa tilanteessa noin! Moni nimittäin olisi varmasti tuossa tilanteessa ''pakottanut'' hevosen kulkemaan, ja sitten pakka olisikin ollut sekaisin!

    Eikä meno huonolle näyttänyt kumminkaan omaan silmääni ainakaan, teidän ratoja on kiva katsella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavaa kuulla. :) Eiköhän se tästä, treeniä vain lisää!

      Poista
  2. Pöh, mitenkäs sut oli noin pöllösti sijoteltu niihin luokkiin!! Olisko sulla ollut joku toinen joka olis kenties voinut noutaa sun palkinnon tai jotain? Mutta toi oli kyllä ihan järjestäjän moka sijottaa sut tolla tavalla listoille, ite olisin kyllä siitä maininnut vaikka s-postilla järjestäjälle heti kun lähtölistat olivat näkyvissä. Kun yleensä toiveita niiden suhteen voidaan ottaa huomioon (esim. juuri jos menee kaksi starttia peräkanaa tai tulee pitkän matkan takaa)

    Höh, kurja kuulla että teillä on nyt tällanen kausi menossa.. Mutta pitäähän niitä epäonnistumisia ja huonojakin jaksoja välillä tulla; kun niistä selviää, on vielä hienompaa onnistua! :)

    Tuo Harrin liike etusilla näyttää kyllä tosi kummalta etenkin tuon B:n videolla ja takapää taas jäykältä. Toivottavasti se siitä nyt vetryisi! :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alunperin B luokassa piti olla 2 lähtijää vielä minun jälkeen, mutta lopulta näitä kahta lähtöä ei ollutkaan.. Olisi pitänyt vain avata suu ja vaatia enemmän verryttelyaikaa, mutta nyt mentiin näin.

      Se tuossa Harrin liikkumisessa onkin kummallista, että näyttää jo B:n ja A:n radalla erilaiselta, vaikka ratojen välissä ei ollut kuin 20 minuuttia aikaa. Jännittyneisyys vaikuttaa hevosen liikkeeseen ihan hurjasti, kun liike ei kulje selän läpi ja askeleesta tulee töpsöttävää ja epätasaista. Silloin Harri tahdittaa helposti ja takaosan liike jää suppeaksi. Kun vain kuski saisi itsensä kasattua ja ratsastettua hevosen rennoksi, niin liikekin paranisi huomattavasti. B:n arvostelupapereissakin oli mainintaa epätasaisuudesta/tahdin säilymättömyydestä, mutta A:n papereissa samoja mainintoja ei ollut enää.

      Mutta toivotaan nyt että saataisiin sekä hevonen että kuski vähän rentoutumaan ja suorituksia samalla paranemaan. :)

      Poista
  3. Tosi harmi juttu. Tsemppiä!!

    VastaaPoista
  4. meillä ollut hieman samoja ongelmia ja olen päättänyt aina olla yrittämättä liikaa. Mietin tässä että jos laskisit itsekkin rimaa alaspäin niin tulisiko sitten iloisia yllätyksiä? videoita en katsonut mutta kuvissa ainakin näyttää oikein siistiltä ratsukolta :D. Menkää rennoin ja avoimin mielin seuraaviin kisoihin ihan vaan hömppäilemään niin ehkä se motivoi taas uusiin onnistumisiin :D onnea vielä tämän kauden viimeisiin koitoksiin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varmaan yrittää seuraavalla kerralla tätä tekniikkaa. :) Seuraavissa kisoissa mennäänkin pohjalle todella helppo C:n ohjelma, katsotaan joskos Harri olisi rennompi kun ei tarvitse kummankaan ylisuorittaa. :)

      Poista
  5. Mulla on kokemusta vastaavanlaisesta... Aikoinaan vuokrasin hienoa kouluhevosta joka oli kisannut vaativaa. Kotitreeneissä meillä sujui todella hyvin, sain ratsastettua sen hyvän liikkeen esiin ja istuin vaivatta myös lisätyssä ravissa. Mutta kisoissa molempia jännitti niin paljon, että hevonen liikkui sipsuttaen jännittyneenä ja en osannut istua askeleissa ollenkaan. Just ja just saatiin hyväksytty tulos HeB:stä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta, ihana kuulla että muillakin on samoja ongelmia! Ei kai auta muu kuin hakea vain lisää ja lisää kisakokemusta ja sen kautta rentoutta ratoihin :)

      Poista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat