Miten ratsastamaan opitaan?

Viimeaikoina ajatuksiini on noussut pohdinnat siitä, mikä tukee ratsastuksessa oppimista ja miten oppiminen lopulta tapahtuu. Ajatus heräsi negatiivisten kommenttien kautta, kun jäin tosissani pohtimaan, voiko joku oikeasti luulla, että ilkeästi kommentoimalla voi saada toisen oppimaan jotakin.

Motivaatio
Viime vuosikymmeninä etenkin koulumaailmassa on suunnattu huomiota enemmän opettajasta oppilaaseen, oppijaan. Opettaja ei enää kaada valmista tietoa oppilaiden päähän, vaan ainoastaan tarjoaa tietoa oppilaan omaksuttavaksi. Opettaja luo puitteet ja mahdollisuudet oppimiselle, mutta pallo on nyt oppijalla. Oppija voi ottaa kopin, tai antaa pallon mennä ohi.

Ottaakseen opetettavasta asiasta kopin, täytyy oppijan olla motivoitunut. Oppijalla täytyy olla jokin syy prosessoida ja käsitellä asiaa oppiakseen sen. Motivaatio voi olla joko sisäinen tai ulkoinen; ulkoisena motivaattorina voi toimia esimerkiksi raha, saavutettu sosiaalinen hyväksyntä tai rangaistuksen pelko. Sisäinen motivaatio taas lähtee oppijasta itsestään; oppijalla on halu saada tietää enemmän koska on kiinnostunut aiheesta, tai halu kehittyä ja tulla paremmaksi oman itsensä takia. Lienee sanomattakin selvää, että sisäinen motivaattori on oppimisen kannalta tehokkaampi. Matikankokeesta on varmasti helpompi saada hyvä numero, mikäli matikka on kiinnostavaa ja lempiaine koulussa, kuin jos matikkaa päntätään pakon edessä peläten rangaistusta huonosta numerosta.

Mieti omaa motivaatiotasi. Käytkö ratsastustunneilla koska vanhemmat pakottavat tai koska viihdyt samassa ryhmässä ratsastavien kavereidesi kanssa? Käytkö tunneilla koska haluat miellyttää jotakuta vai käytkö tunneilla puhtaasta oppimisen ja ratsastamisen ilosta?

Harjoitus tekee mestarin
Oppiminen vaatii harjoitusta ja toistoja. Huippu-urheilijaksi tullakseen täytyy lajissa kuin lajissa tehdä tuhansia ja taas tuhansia toistoja. Pelkkä teoriatieto siitä, kuinka liike tai asia tulee suorittaa, ei riitä, vaan aivojen hermoratoja tulee vahvistaa jatkuvasti, jotta tehtävä vähitellen automatisoituu. Kun suorituksen osaset vähitellen automatisoituvat, vapautuu aivoissa taas "tilaa" seuraavan osasen prosessointiin. Esimerkiksi harjoitusravissa istumisessa on yhtä monta osasta kuin ihmiskehossa on lihaksiakin; täydellisen istunnan oppiakseen täytyy oppia hallitsemaan niin jalat, kädet, lantio, keskivartalo kuin pääkin. Lienee sanomattakin selvää, ettei kaikkeen voi keskittyä samaan aikaan ja samassa vielä ratsastaa hevostakin. Toimintoja on saatava siis automatisoitua, jotta tehtävästä voi suoriutua.

Pystyt varmasti kirjoittamaan facebookissa nopeasti viestejä keskusteluihin, kuuntelemaan musiikkia ja samalla siinä sivussa selaamaan newsfeediäkin. Tämä onnistuu, koska näppäimistöllä kirjoittaminen on automatisoitunut. Sormesi löytävät oikeille näppäimille kuin itsestään, etkä joudu käyttämään erityisesti energiaa oikeiden kirjaimien löytämiseen. Käännäppä näppäimistö ympäri ja yritä samaa hommaa uudestaan. 

Välitön palaute
Ratsastamaan oppiakseen täytyy saada myös johdonmukaista palautetta opettajalta. Tehokkain palaute on, kun se on välitön. Hermoyhteydet vahvistuvat taas, kun palaute onnistumisesta tulee onnistumisen hetkellä tai virhe korjataan välittömästi. Positiivisen vahvisteen on tutkittu myös olevan oppimisen kannalta tehokkaampi kuin negatiivisen. Negatiivisen vahvisteen myötä oppija pyrkii parantamaan suoritustaan välttääkseen negatiivisen palautteen, kun taas positiivinen vahvistaminen motivoi oppimaan lisää. Opettajan tulee siis korjata virheitä, mutta keskittyä onnistumisiin, eikä epäonnistumisiin ylläpitääkseen oppijan motivaatiota ja suoritustasoa.

Pienenä havainnollistavana esimerkkinä palautteen ajoituksesta: 
1) Istuit viimeksi hevosen selässä vinossa. Toinen kylkesi oli painunut kasaan ja toinen olkapää oli huomattavasti alempana kuin toinen. Kiinnitä asiaan ensi kerralla huomiota.

2) Kiinnitä huomiota asentoosi juuri nyt. Istut vinossa. Suorista selkäsi. Rentouta hartiasi, jännitä ne korviin ja rentouta taas. Tunne selkäsi suorassa ja hartiat samassa tasossa. 

Mikäli toimit jälkimmäisen ohjeen mukaan tehden harjoituksen, tunsit kehossasi suoristumisen ja palaute oli varmasti tehokkaampi, kuin ensimmäinen.

Teoriasta ja itsereflektiosta tukea
Parhaat oppimistulokset saadaan, kun käytännön harjoituksiin yhdistetään teoria. Teoria luo pohjan sille mitä tehdään ja miksi. Oppimisesta tulee kokonaisvaltaista ja oppimisprosessi seuraa punaista lankaa. Opiskelun ja harjoituksen myötä teoriatieto yhdistyy käytännön harjoitukseen ja edesauttaa taas uuden oppimista.

Teorian ja itse harjoituksen lisäksi mallioppiminen luo mahdollisuuksia kehittymiselle omassa lajissaan. Esimerkiksi osaavampien ratsastajien ratsastusta seuraamalla voi tehdä huomioita, joiden pohjalta voi reflektoida, eli arvioida ja miettiä omaa ratsastustaan. Aktiivinen itsensä arvioiminen onkin tehokas tapa edistää oppimista; missä minä onnistuin tämän päivän ratsastuksessa, mikä taas ei sujunut niin hyvin? Mitä minun pitää tehdä, jotta en epäonnistu seuraavalla kerralla?

Etsi netistä videoita taitavista ratsastajista, jotka istuvat hevosen selässä mielestäsi kauniisti. Analysoi videoita ja vertaa niitä omiin ratsastusvideoihisi. Heiluvatko kätesi enemmän? Nojaatko keskiravissa enemmän taakse? Koukistuvatko polvesi? Seuraavan kerran hevosen selässä istuessasi mieti videolla ratsastanutta taitavaa ratsastajaa ja mieti, kuinka saat muokattua istuntaasi vastaamaan enemmän videolla näkemääsi.