Hop!

Sunnuntaina kävin ratsastamassa Aksun ihan keskenäni. Viime hyppykerrasta oli taas parisen viikkoa, joten nyt oli taas korkea aika hypätä, kun kerran kisoihinkin on aikaa enää muutama hassu viikko.
Olin liikkeellä jo hävyttömän aikaisin siihen nähden, että oli sunnuntai. Istuin autossa jo kahdeksan jälkeen! Heräämisen kanssa tosin ei ollut ongelmia, järkyttävän sumuinen ilma kun piti huolta kunnon heräämisestä. Vähän jännitti ajella reilu kymmenen kilometrin matka maalle näissä maisemissa, kun näkyvyys oli muutaman hassun metrin. Onneksi hirvet ja muut elukat sentään pysyttelivät pusikoissa, eivätkä loikkineet konepellille..

Aksu olikin vielä sisällä kun ehdin tallille, joten päästiin vähän rivakammin maneesiin. Koska olin yksin, en lähtenyt kasaamaan hurjaa kahdeksan esteen rataa, koska esteiden kantamiseen olisi mennyt ikuisuus. Keskellä maneesia oli kapea muuri, jota en olisi normaalisti ajatellutkaan hyppääväni, mutta nyt kun se kerran valmiina siinä törrötti ja olin laiska, niin se sai kelvata. Lisäksi rakensin porttiesteen (kahden puomin sijasta jouduin kantamaan vain yhden portin) ja pystyn sokeripaloista (kaksi sokeripalaa kulkee yhdellä kertaa, kun tolppia olisi saanut kantaa yksi kerrallaan).

Ihan kivan tehtävän noista sai aikaan, vaikka niin laiska olinkin esteitä kantamaan! Ainoastaan kerran jouduin tulemaan alas ponin selästä, kun nostin esteitä. Aksu hyppäsi hurjan kivasti ja pudottamatta yhtäkään estettä. Sen tekniikka on tässä puolessa vuodessa kyllä parantunut!