A friend meets a friend.

Ihana ystäväni Suvi kävi Turussa tällä viikolla. Torstaina nähtiin tallilla, kun kaveri tahtoi nähdä paljon puhutun Winnien. Suvi on taas yksi niistä ystävistä jotka ovat saaneet nähdä ja kuulla Winniestä vain blogin ja facebookin kautta, joten paineet oli tottakai suuret saada Winnie näyttämään parhaat puolensa. ;)


Varustin ponin tarhassa (kentällä siis), jotten sotkisi tallityöntekijöiden tarhavuoroja kovin kamalasti. Helpoimmalta ratkaisulta tuntui ratsastaa ponia se puolisen tuntia sen tarhavuoron aikana ja jättää se sitten jatkamaan ulkoiluaan, kun sillä kerran oli vähän normaalia pidempi tarhavuoro muutenkin.

Verkkailin ponia taas pitkään käynnissä, sillä liikutuksen piti olla rokotuksen jäljiltä vielä normaalia kevyempää. Tein neliökahdeksikkoa, jolloin käännöksiä tuli tehtyä paljon. Tämän olen nyt parin viime ratsastuskerran aikana havainnut erittäin hyödylliseksi tehtäväksi Winnien kanssa! Poni joutuu keskittymään paljon enemmän ja itsenikin täytyy ratsastaa tarkemmin alusta asti.


Meidän molempien keskittyminen herpaantuu helposti yleisön edessä, joten voitte kuvitella mitä ponille ja mun ratsastukselle tapahtui kun Suvin lisäksi ponin/tallin omistaja ilmestyi kentän laidalle katsomaan ratsastusta. Oli kuitenkin helpottavaa kuulla, että siinäkin kunnossa ( epätasaisena ja liian kiireisenä) poni näytti kehittyneen todella paljon viime syksyisestä, jolloin omistaja on minut viimeksi nähnyt Winnien selässä.

Lopulta Winnie alkoi toimia ravissa oikein kivasti - se pyöristyi ja pysyi suhteellisen tasaisessa muodossa ja pehmeänä suustaan. Otin laukkaa muutaman kierroksen pääty-ympyrällä molempiin suuntiin ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvä Winnie oli etenkin oikeaan kierrokseen. Oletin sen vain viilettävän hurjaa vauhtia kaula pitkänä, kun se ei ole päässyt lauantain jälkeen kunnolla liikkumaan rokotuksen vuoksi. Tamma oli kuitenkin oikein hyvin kuulolla ja laukkasi vieläpä aika lyhyessä muodossa! Jes, hieno poni. :) Ei sentään tarvinnut hävetä ponia, korkeintaan omaa ratsastusta vain. Ainakin poni antoi Suville hyvän ja todenmukaisen kuvan itsestään - niin hyvistä kuin huonommistakin hetkistään ratsastettavana.


Kiitos kuvista Suville! Jonkin verran lisää näitä saan varmaan lähipäivinä kun kaveri lähettää omalla kamerallaan kuvatut otokset. :)