Tällä kertaa treenattiin alussa pysähdyksiä ja peruutuksia. Meiltä vaadittiin siistejä ja täsmällisiä pysähdyksiä ravista tasajaloin, huomaamattomin avuin pyydettyä peruutusta ohjasta nykimättä ja täsmällistä siirtymistä aktiiviseen raviin suoraan peruutuksesta. Pysähdys – peruutusharjoitukset on ihan peruskauraa itsenäisesti ratsastaessa, mutta kyllä taas sai huomata, kuinka paljon tehokkaammin niitä voikin ratsastaa.
Ravityöskentelyn jälkeen siirryttiinkin laukkaan ja aloitettiin tutulla kokoamisharjoituksella. Vähitellen hevosta siis kootaan lyhemmäksi ja lyhemmäksi laukassa kuitenkin niin, että laukka säilyy aktiivisena. Harrin laukan laatu paranee tämän harjoituksen myötä aina ihan huimasti! Kun laukkaa vuoroin lyhennetään aivan äärimmäisyyksiin niin, että hevonen laukkaa lähes paikoillaan takaosansa päällä ja sen jälkeen taas ratsastetaankin reippaasti eteen, tulee laukasta tasapainoisempaa ja aktiivisempaa, sekä paremmin säädeltävää.
Laukan lyhentämisen jälkeen lähdettiin pienentämään laukkaympyrää. Sain Harrin pysymään suht hyvin voltilla laukassa, mutta tuon pienemmäksi en meinannut ympyrää saada enää millään. Tämä harjoitus toimi pohjana laukkapiruettiharjoituksille, kun ympyrää ei pelkästään pienennetty, vaan takaosa piti saada ympyrän sisälle päin ja kulkemaan pienempää uraa. Tämä oli etenkin oikeaan kierrokseen mielettömän vaikeaa, koska Harrin on haastavampi saada oikea takajalka poljettua kunnolla alleen. Laukkaa pyöritettiin tuhottoman kauan, tai siltä se ainakin tuntui.
Oikealle päin suuri haaste oli myös saada juuri ulkoavut läpi; vaikka laukka oli pyörimässä oikealle samoin kuin asetus ja koko hevonen, piti ensisijaisesti saada hevonen tuntumalle ulko-ohjalle, eli vasemmalle. Tunnin oivallus olikin, että ymmärsin niin teoriassa kuin käytännössäkin ulkoapujen merkityksen; hevosta on aivan pakko tasapainottaa ulkoa, koska kääntyessään ja asettuessaan sisälle se kaatuu, mikäli sitä käännetään vielä sisäohjalla. Hevosen täytyy olla tasapainossa, jotta se voi koota itseään riittävästi ja ottaa myös ulkotakajalan alleen. Kun sain Hartsan vihdoin kiinni vasemmalta, alkoi laukka tosissaan pyöriä myös oikealle ja saatiin erittäin hyviä pätkiä!
Käytiinkin tunnilla paljon teoriaa läpi ylipäätään siitä, miten eri avut vaikuttavat hevoseen. Onkin hurjan tärkeää ymmärtää miksi apuja käytetään, jotta niitä voi käyttää oikein. Teoriatiedon pohjalta on mahdollista myös korjata muita ongelmia, joita itsenäisesti ratsastaessa tulee eteen, kun valmentaja ei ole kertomassa ongelman syytä ja ratkaisua sen korjaamiseksi.
Lopulta saatiin todellisia onnistumisen kokemuksia, kun hankalat jutut onnistuivat. Tykkään tästä opettajasta erityisesti siksi, että hän luottaa siihen, että osaan ja pystyn ja vaatii asioita, joihin en itsekään usko pystyväni. Muutamaan otteeseen olen tuskaillut liian hankalia tehtäviä ja suuria vaatimuksia ja odotuksia, mutta lopulta fiilis on ollut uskomaton, kun hankalat jutut onkin saatu onnistumaan.
Millaisista opettajista ja valmentajista te pidätte?
Ravityöskentelyn jälkeen siirryttiinkin laukkaan ja aloitettiin tutulla kokoamisharjoituksella. Vähitellen hevosta siis kootaan lyhemmäksi ja lyhemmäksi laukassa kuitenkin niin, että laukka säilyy aktiivisena. Harrin laukan laatu paranee tämän harjoituksen myötä aina ihan huimasti! Kun laukkaa vuoroin lyhennetään aivan äärimmäisyyksiin niin, että hevonen laukkaa lähes paikoillaan takaosansa päällä ja sen jälkeen taas ratsastetaankin reippaasti eteen, tulee laukasta tasapainoisempaa ja aktiivisempaa, sekä paremmin säädeltävää.
Laukan lyhentämisen jälkeen lähdettiin pienentämään laukkaympyrää. Sain Harrin pysymään suht hyvin voltilla laukassa, mutta tuon pienemmäksi en meinannut ympyrää saada enää millään. Tämä harjoitus toimi pohjana laukkapiruettiharjoituksille, kun ympyrää ei pelkästään pienennetty, vaan takaosa piti saada ympyrän sisälle päin ja kulkemaan pienempää uraa. Tämä oli etenkin oikeaan kierrokseen mielettömän vaikeaa, koska Harrin on haastavampi saada oikea takajalka poljettua kunnolla alleen. Laukkaa pyöritettiin tuhottoman kauan, tai siltä se ainakin tuntui.
Oikealle päin suuri haaste oli myös saada juuri ulkoavut läpi; vaikka laukka oli pyörimässä oikealle samoin kuin asetus ja koko hevonen, piti ensisijaisesti saada hevonen tuntumalle ulko-ohjalle, eli vasemmalle. Tunnin oivallus olikin, että ymmärsin niin teoriassa kuin käytännössäkin ulkoapujen merkityksen; hevosta on aivan pakko tasapainottaa ulkoa, koska kääntyessään ja asettuessaan sisälle se kaatuu, mikäli sitä käännetään vielä sisäohjalla. Hevosen täytyy olla tasapainossa, jotta se voi koota itseään riittävästi ja ottaa myös ulkotakajalan alleen. Kun sain Hartsan vihdoin kiinni vasemmalta, alkoi laukka tosissaan pyöriä myös oikealle ja saatiin erittäin hyviä pätkiä!
Käytiinkin tunnilla paljon teoriaa läpi ylipäätään siitä, miten eri avut vaikuttavat hevoseen. Onkin hurjan tärkeää ymmärtää miksi apuja käytetään, jotta niitä voi käyttää oikein. Teoriatiedon pohjalta on mahdollista myös korjata muita ongelmia, joita itsenäisesti ratsastaessa tulee eteen, kun valmentaja ei ole kertomassa ongelman syytä ja ratkaisua sen korjaamiseksi.
Lopulta saatiin todellisia onnistumisen kokemuksia, kun hankalat jutut onnistuivat. Tykkään tästä opettajasta erityisesti siksi, että hän luottaa siihen, että osaan ja pystyn ja vaatii asioita, joihin en itsekään usko pystyväni. Muutamaan otteeseen olen tuskaillut liian hankalia tehtäviä ja suuria vaatimuksia ja odotuksia, mutta lopulta fiilis on ollut uskomaton, kun hankalat jutut onkin saatu onnistumaan.
Millaisista opettajista ja valmentajista te pidätte?
Multa pitää oikeesti vaatia ja asettaa tavoite korkeelle, tai en osaa tehdä täysillä. Oma valmentajani kannustaa juurikin yrittämään aina vielä vähän enemmän, mutta myös kehuja tulee ja ne tuntuu erilaisilta. Ja just sitä mä kaipaan! Kiitos Sari!
VastaaPoistaOlisi kiva, jos vastaisit kommentteihin. Ymmärrän, ettei aika välillä riitä, mutta olisi kiva jos vastaisit edes 'kiitos'. Se motivoisi meitä lukijoita kommentoimaan, kehumaan ja jakamaan mielipiteitämme. Myös saisimme sinusta vähän paremman kuvan, kun videopostauksissa tms. vaikutat oikein symppikseltä. Mutta eihän ketään voi pakottaa, tämä oli vain ehdotus. :) Hyvää syksyä!
VastaaPoistaVoih, tiedostan tämän puutteen itsessäni! Toisinaan olen vastaillutkin kommentteihin paljon ahkerammin, mutta nyt tuo on päässyt taas jäämään, kun ei ole ollut aikaa edes istua koneelle. Puhelimella kun tulee kommentteja julkaistua, mutta saman tien kommentteihin vastaaminen usein jää ja lopulta unohtuu. Melkeinpä pitäisi ottaa tavaksi, että julkaisen kommentit vain koneelta, jolloin pystyn niihin myös vastaamaan. :)
Poista