Hankitreenikauden avajaiset

Sain tosiaan luvan käydä liikuttelemassa Julitaa siihen asti, että alkeiskurssit alkavat taas sunnuntaisin joskus maaliskuun puolella. Ajatuksena oli kokeilla miten poni reagoi hiihtoratsastusvaljaisiin ja pulkkaan, mutta kummatkaan vehkeet ei olleet mukana. Saatiin kuitenkin lupa testata niitä ensi viikolla. :) Lähdettiin sitten parin kaverin kanssa maastoon läheiselle pellolle. Toinen kaveri oli ratsain ja toinen shetikan kanssa taluttaen. Viime talvena en pahemmin laukkaillut tai muutenkaan mennyt reippaammin maastossa Julin kanssa. Pellolla ei olla menty ikinä talvella, laukkaa ollaan joskus otettu lumisia lenkkipolkuja pitkin ja muutaman kerran olen tullut alaskin. Luonnollisestikin odotukset ponin käytöksestä ei olleet kovin huipussaan, vaan arvasin sen mahdollisesti pukittavan kun on muutenkin ensimmäisiä kertoja maastossa pakkasten ja lumien aikaan. Kaksi villitsevää kaveriakaan ei helpottaneet asiaa yhtään, joten varauduin reissuun laittamalla ponille D-kuolaimien sijasta rollerit.

 Alkuun sujui ihan kivasti, käveltiin ja ravailtiin toisen ponin perässä, ettei Juli päätä yhtäkkiä ampaista paikoiltaan kaverin luo toiselle puolen peltoa. Pari kertaa Juli säikähti kauempana olevia hiihtäjiä, mutta pysyi kuitenkin käsissä. Laukkaa oli tarkoitus ottaa ympyrällä aina puoli kierrosta poispäin tallista. Alkuun Juli ei liikkunut ollenkaan, kun kaverit seisoi ympyrän keskellä juuri siksi, etteivät villitsisi ponia ryöstämään mihinkään suuntaan. Ravailin kierroksen verran ympyrällä ja otettiin yksi onnistunut nosto. Pääasia oli että poni nostaa eikä pukita, laukan säilyttämisellä ei ollut niin väliä. Tarkoitus oli ottaa samanlainen laukkapätkä uudestaan samasta kohtaa, mutta Juli oli saanut tarpeekseen yksin juoksemisesta ja päätti että nyt saa riittää. Sain osani taas Julin bravuurista, kyömypukista, joka on säälittävän ja surkean näköinen, mutta saa ratsastajan helposti irti satulasta. Tuon pukin seurauksena olen tainnut tulla alas Julin selästä noin 7 kertaa joko kovemmasta tai pienemmästä vauhdista. Jollain ihmeen kaupalla pysyin kuitenkin selässä, en ymmärrä miten!

Ensi viikolla ei todellakaan suunnata pellolle, vaikka ehkä pitäisi käydä tekemässä ponille selväksi, ettei noin käyttäydytä. En kuitenkaan luota siihen että pysyn selässä ja parempi aina on, ettei Juli pääse pälkähästä pukittamalla ja juoksemalla yksin talliin. Pienenä lisänä on tietysti se, että rytäkässä voi hippasen myös sattua... ;) Taidetaan odotella pellolle aurattavaa uraa ennen kuin laukkaillaan uudestaan muualla kuin teillä. Ensi viikonloppuna sen sijaan viritetään ponille hiihtoratsastusvaljaat ja kokeillaan niitä hiihtäjän/pulkan kanssa joko kentällä tai tallin pihassa tai jossain, missä nyt on sen verran tasaista että voidaan kokeilla touhua. Kenttä olisi toki hyvä vaihtoehto, kun se on aidattu... Julilla siis on pulkkaratsastettu entisessä kodissaan ehkä 7-8 vuotta sitten, eli homma on kyllä tuttua mutta saattanut kuitenkin unohtua. Saa nähdä miten homma sujuu!

Poju on mulla ens viikolla ma-ke ja nyt sillä saa vihdoin ratsastaa normaalisti :) Tämän kaverin kanssa suuntaan varmasti pellolle, siihen kun luotan aivan eri tavalla kun Juliin!