Kamalaltahan se tuntuu. Ajatus parhaan ystävänsä tappamisesta ja syömisestä, tai edes syöttämisestä muille. Ei kai kukaan tervejärkinen halua teurastaa rakasta hevostaan? Toisaalta tuntuisi hirvittävältä teurastaa vaikkapa lemmikkilehmä, joka on varmasti ollut tärkeä ja rakas siinä missä toiselle koira tai hevonenkin.
Hevosen lopettaminen Suomessa on kallista ja vaikeaa. Hevosen voi lopettaa joko ampumalla tai nukuttamalla, joista jälkimmäinen maksaa noin 200 euroa pelkkänä toimenpiteenä; lisäksi tulevat eläinlääkärin tai hevosen kuljetusmaksut sekä ruhon hävittämisen kustannukset. Kun päätös lopetustavasta on tehty, tulee vastaan ongelma kuolleen hevosen sijoituspaikasta. Harvalla on mahdollisuus haudata hevosta omille maille, jotka ovat riittävän kaukana pohjavesialueista. Hevosen ruho luokitellaan ongelmajätteeksi, joten mikäli sopivaa hautapaikkaa ei löydy, on vaihtoehdot tuhkaus (noin 900 €) tai hävitys kaatopaikalle, mikä sekin maksaa helposti useamman satasen ja lisäksi kuolleen hevosen kuljetuskulut. Kaiken lisäksi vuoden 2016 alusta on astumassa voimaan orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, mikä ymmärtääkseni kieltää hevosen ruhon hävittämisen kaatopaikalle. Kolmas vaihtoehto on hevosen lihan hyötykäyttö, eli syöminen.
Koska hevosen lopettaminen on vaikeaa ja kallista, on liikkeellä aivan liian suuri määrä vanhoja ja sairaita hevosia, jotka on myyty kiertoon muutamalla sadalla eurolla. Vastuusta ja lopetuskuluista pääsee eroon, kun myy hevosen eteenpäin halvalla. Teurastamisen yleistymisellä yhä useampi hevonen saisi päästä vaivoistaan riittävän ajoissa.
Mikäli hevosia teurastettaisiin Suomessa enemmän, ryhtyisivät yhä useammat teurastamot ottamaan vastaan hevosia. Tällä hetkellä hevosia teurastavia teurastamoita on vain reilu kymmenkunta, minkä vuoksi teurastettavien hevosten kuljetusmatkat voivat venyä pitkiksikin - jopa niin pitkiksi, ettei teurastaminen ole enää lopetusvaihtoehto. Mikäli yhä useampi hevosensa lopettava päätyisi vaihtoehdoista teurastamiseen, saataisiin suurempi osa Suomessa syötävästä hevosenlihasta kotimaasta, eikä lihaa tarvitsisi tuoda yhtä paljon ulkomailta.
Vuonna 2014 Suomeen tuotiin ulkomailta hevosenlihaa yli kaksi miljoonaa kiloa. Suuri osa lihasta on peräisin Romaniasta ja Meksikosta, joissa esimerkiksi teurashevosten kuljetukset täyttävät vain hyvin harvoin vaadittuja määräyksiä. Vanhoja ja sairaita hevosia kuljetetaan teurastettaviksi pitkiä matkoja vailla riittävää huolenpitoa, kuten vettä ja ruokaa. Romaniasta hevosia kuljetetaan esimerkiksi Italiaan, jossa lihasta saa paremman hinnan. Suomessa syötävä hevosenliha saattaa siis hyvinkin todennäköisesti olla peräisin romanialaisesta hevosesta, joka on heikossa kunnossa matkustanut Italiaan teurastettavaksi. Meksikoon hevosia taas virtaa kaikkialta USA:sta, sillä siellä hevosen teurastaminen on kielletty.
Moni perustelee hevosenlihan syömättömyyttä sillä, että hevonen on lemmikkieläin siinä missä koirakin. Lemmikkieläimen mistä tahansa eläimestä tekee kuitenkin vain se, että se on ihmisen kesyttämä "perheenjäsen", joka on elänyt tiiviisti ihmisten kanssa. Lemmikkieläin on elänyt usein pitkän ja hyvän elämän toisin kuin tehotuotetut lehmät ja possut. Onko oikeutetumpaa syödä ahtaissa sikaloissa koko elämänsä viettäneitä sikoja kuin hevosia, jotka ovat saaneet elää hyvin hoidettuina ja huolehdittuina päivittäin ulkoillen?
Hevosihmisten olisi korkea aika lopettaa hevosenlihaa syövien tuomitseminen ja katsoa itse peiliin. Suomalaisia hevosia teurastamalla ja suomalaista hevosenlihaa syömällä voimme lisätä hevosten hyvinvointia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Niin samaa mieltä! Kaiken lisäksi hevosenliha on ihan älyttömän maukasta! Meidän perheessä syödään nykyään useammin hevosta, kuin lehmää. Ja liha ostetaan Liedon lihakaupasta, jolloin tiedämme että liha on tuoretta ja "paikallista" Suomessa teurastettua! :)
VastaaPoistaAina kun multa kysytään hevosenlihan syömisestä, voin mainita syöneeni elämäni parhaan makkaran, jossa oli hevosenlihaa! Pitäisi saada enemmän liikkeelle vinkkejä hevosenlihan ruuanlaittoon - itseltä ainakin jää hevosenlihat kauppaan, kun en tiedä miten se pitäisi valmistaa ja mihin ruokiin sopii korvaamaan naudanlihan. Toki vielä kaupan lihoissa on se mahdollisuus, että lautaselle päätyy sitä romanialaista matkustajalihaa..
PoistaJep, mutta sullakaan ei oo Lietoon pitkä matka! Liedon keskustassa on paikallinen hyvä lihakauppa, josta saa tuoretta lihaa, muistaakseni hevosen sisä- ja ulkofileet tulee Paimiosta :) meillä syödään hevosta paljon ihan pihvinä, salaatin kanssa esimerkiksi! hevosen liha menee helposti kuivaksi, siksi se kannattaa jättää mediumiksi. Eikä tarvitse maustaa muuten kuin pippurilla ja sormisuolalla :) hevosen liha on itsessään jo melko suolaista!
PoistaHei kiitti vinkistä, täytyy joskus ihan oikeasti kokeilla! :)
PoistaTeksissä tosi paljon asiavirheitä. Lopetushinta tuplaten suurempi, kaatopaikat eivät saa jatkossa ottaa hevosia vastaan, kaatopaikkamaksut olleet n. 300€ ja siihen päälle kuljetus n. 250€ matkadta riippuen, tuhkausmaksuun kuljetuskustannukse n. 50cent kilometri+ lähtömaksu. Jatkossa hevosesta pääsee eroon vain raatoautoon laittamalla, silloin kustannukset n. 500€ paikkeilla tai teurastamalla, mutta jos hevonen on saanut yhdenkin silmätippakuurin ei eläin kelpaa teuraaksi.
VastaaPoistaLopetushinnassa on tekstissä huomioitu pelkkä lopetus; ei eläinlääkärin kuluja tallille tulemisesta tai hevosen kuljettamisesta klinikalle, ei hevosen hävittämisestä. Tämän voisin toki korjata tekstiin. :) Lisäksi lopetushinnat varmasti vaihtelevat alueittain. Kaikki tekstin tiedot on tarkistettu, lähteet on vuosilta 2012-2014, joten viimeisimpiä tai tulevia muutoksia esimerkiksi kaatopaikkojen suhteen en ole tekstissä huomioinut. Täytyykin googletella lisää ja ottaa selvää raatoautosta ja kaatopaikkojen tulevista kielloista ja päivittää tekstiä sen myötä, mikäli päivitettävää löytyy.
Poistavuoden 2016 alusta kaatopaikalle ei saa enää sijoittaa orgaanista tai biohajoavaa jätettä. Siksi esim. biojätteen keräys tulee Turun seudulla pakolliseksi.
PoistaKiitos lisäyksestä! Tämä tieto ei tullut vastaan googlettamalla koska erikseen ei mainittu hevosta, vaan koskee kaikkea orgaanista. :) Täydennän tekstiä kun olen hieman perehtynyt aiheeseen!
PoistaMun entinen hevonen lopetettiin vuosi sitten piikillä ja haudattiin tallin pihaan. Alunperin oli tarkotus että tuttu metsästäjä ampuu sen ja vie lihat mukanaan, mutta valitettavasti hevosella oli teurasvaroajat vielä voimassa niin päädyttiin piikkiin. Lopetus sujui hienosti ja maksoi 107e. Nykyinen hevonen menee varmaan sitten metsästäjälle jos ei ole mitään lääkityksiä.
VastaaPoistaHyvä aihe josta on tärkeä puhua. Mielestäni jokaisella hevosenomidtajalla pitäisi olla lopetussuunnitelma valmiina, että osaa sitten toimia jos hevoselle tulee joku äkillinen vakava sairaus.
Hautaaminen on ihanan arvokas tapa, mikäli sellaiseen vain on mahdollisuus. Mun entinen vuokra/hoitoponi Julikin saatiin haudattua. Tuota metsästäjien käyttöä en huomannut tekstissä mainitakkaan, se on varmasti monelle helpompi lopetustapa kuin teurastaminen! Omaa hevosta ei tarvitse pelätä näkevänsä kaupan lihahyllyssä eikä hevosta tarvitse lähteä kuljettamaan teurastamoon, joka tosin on varmasti omistajalle kamalampi paikka kuin itse hevoselle.
PoistaVähissä on kyllä vaihtoehdot niiden hevosten kohdalla, jotka eivät lääkkeiden vuoksi kelpaa teuraaksi eikä hautapaikkaa löydy.. :/
Tosi hyvä teksti!
VastaaPoistaItse oon "kasvanut" tuohon syömättömyyteen, ja en ole tainnut koskaan sitä edes maistaa. Nykyään tuntuisi ainakin ajatuksen tasolla oudolle syödä hevosta. Ymmärrän kyllä hyvin tuon sinunkin kantasi. Itse en vaan pystyisi, sama mulla on lampaan yms. harvemmin syödyn kanssa, en tiedä miksi. :D
Oon samaa mieltä! Kyllä mun mielestä hevosenlihaa voisi syödä, mutta kun ajattelee tarkemmin ei voi tietää onko se esim. oman lempihevosen lihaa. Silloin hevosen syömisen ajatteleminen ei kuulosta kovinkaan hyvältä.. Ja mua alkaa kaiken lisäksi oksettaa, kun ajattelen syöväni hevosen lihaa, mutta ei mulla ole mitään hevosenlihan syöjiä vastaan!
PoistaEn minäkään omaa hevosta söisi, mutta voisin kuvitella antavani toisille syötäväksi. Itsekin taisin olla yli viidentoista, kun ensimmäisen kerran maistoin hevosenlihaa. Sitä kun harvoin on missään tarjolla, niin ei tule helposti syötyäkään. Yleisestikin ihmiset vierastaa kaikkea uutta; en minäkään kyselemättä söisi esimerkiksi kengurua tai hirveä, vaikka ne jossain päin yleistä ruokaa olisivatkin. :)
PoistaHyvä teksti kyllä, pakko myöntää. Itse olen kuitenkin niin nirso _kaiken_ ruuan suhteen - koskee siis niin lihaa, kalaa kuin salaattejakin - että en hevosenlihaa ole syönyt tai tule koskaan syömään. Vierastan kaikkea "uutta", ja oon Ainon kanssa samaa mieltä siitä, että kun on kasvanut tuohon syömättömyyteen niin tuntuu oudolta syödä hevosta. Meillä syödään muutenkin harvoin muuta lihaa kuin kanaa tai jauhelihaa, joten tämä lisää vielä tuota ns. syömättömyyttä.
VastaaPoistaToki hevosenlihan syöminen on jokaisen oma päätös ja yleisestikin hevosenlihan kulutuksen lisääntyminen Suomessa vaatisi jonkinlaista brändäystä, jotta hevonen pääsisi edes jossainmäärin vaihtoehdoksi perus possun, naudan ja kanan rinnalle. Ajatus olikin lähinnä asenteiden muutoksessa; en väitä että hevosihmisten tulisi ryhtyä hevosenlihan suurkuluttajiksi, mutta heidän (eli meidän) pitäisi hyväksyä se tuomitsemisen sijaan :)
PoistaMeillä kaksi edellistä omaa on lopetettu ammattilaisen toimesta omassa pihassa, haudattu luonnollisesti omalle tontille. Kolmas oma lopetettiin ammattimetsästäjän toimesta, joka otti hevosen lihat itselleen ja myös minä otin oman osani itselleni. Meillä yksikään ei ole lähtenyt teuraaksi vaan olen kokenut olevani velkaa sen verran, että saavat asiallisen ja kerrasta pois -lopetuksen kotona. Minulla on periaate, että kun ostan hevosen - pidän sen loppuun saakka ja kiitollisuuden velassa huolehdin viimeisestä hetkestäkin. Olen aina ollut mukana ja tulen olemaankin, mikäli hevonen joudutaan lopettamaan. En aio käyttää jatkossa eläinlääkäreitä vaan ammattimetsästäjiä - lihasta ei makseta vaan annan sen korvauksena metsästäjälle, kaikki vain hyötyy siitä tilanteesta.
VastaaPoistaSulla on ollut hieno mahdollisuus, kun olet pystynyt järjestämään hevosille tuollaisen lopetuksen ja vielä hautapaikankin. Kuitenkin hyvin laajalti Suomessa tuo ei ole mahdollista joko pohjavesialueiden vuoksi tai siksi, ettei vain ole suhteita maanomistajiin, joiden maille hevosen saisi haudata. Tällöin vaihtoehdoksi jää usein enää teurastus, kiertoon laitto tai klinikalla/tallilla lopetus ja hevosen ruhon hävitys tavalla tai toisella.
PoistaJep, olet oikeassa hautausmahdollisuuksista, niissäkin on oma selvittäminen ja suunnitteleminen. Meillä onneksi on ollut onni mukana, kun omalla tontille on saanut hevosen haudata. Nykyisen tallitilojen maille taas ei saa haudata, pohjavesialueen vuoksi, joten lopetuksen olevan ajankohtainen joutuu miettimään hieman lopetusmahdollisuuksia.
PoistaOma hevonen lähti ampumalla ja metsästyskoirien ruoaksi, raha ei vaihtanut omistajaa ja hevonen sai nopean ja kivuttoman lopetuksen. Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaKuulostaa ihan huippudiililtä kaikkien osapuolten suhteen! Monen onkin varmasti helpompi antaa hevonen metsästäjän ja koirien ruuaksi, kuin "kaupan hyllylle" teurastamon kautta.
PoistaTässä aiheessa on niin monta mielipidettä kuin on meitä ihmisiäkin. Mä en ole syönyt lihaa missään muodossa vuosikausiin enkä hevosenlihaan koko elämäni aikana ikinä (ainakaan tietoisesti edes lapsena).
VastaaPoistaKun mun hevonen aikanaan oli niin kipeä, että päädyin päästämään sen ikuiselle laitumelle, mä päädyin eläinlääkärin tekemään eutanasiaan ja hevossairaalan tekemään polttohautaukseen. Hinta oli muistaakseni 300 euroa vajaa 11 vuotta sitten. Yksi syy tälle oli oma lihattomuus enkä voinut edes kuvitella, että tuo mun paras ystävä olisi toisen ruokapöydässä. Toisaalta suurimpana syynä oli myös se, että me oltiin hevossairaalassa kun vammat ja niiden vakavuus todettiin ja koin, että olisi eläinrääkkäystä pitkittää sitä viemällä hevonen 150km päähän kotiin ja koska siellä ei voinut pohjavesien takia haudata, olisi se jaloistaan kipeä hevonen pitänyt sitten myöhemmin kuskata tuskissaan vielä teurastamolle.
Näistä omista itsekkäistä syistä (lihattomuus) johtuen mä varmasti jatkossakin päädyn joko polttamiseen tai hautaamiseen. Lihaksi mä en vaan voisi laittaa, mutta se, että mä ajattelen näin ei silti tarkoita, että arvostelisin muiden tapaa tehdä toisin.
Mä olen monesti ihmetellyt mm. tästä aiheesta (ja monesta muustakin) riitelyä nettipalstoilla - ei kyse ole mistään muusta kuin mielipiteistä. Jokainen hevosenomistaja varmasti haluaa ajatella täysin oman hevosensa parasta, joskus lompakko määrää aika paljon, mutta kyllä jokainen varmasti haluaa sen oman ideologiansa mukaisen päätöksen rakkaan hevosensa elämälle, joten syyllistäminen puolin ja toisin on turhaa.
Täysin samoilla linjoilla sun kanssa. Jokainen tekee omat päätöksensä, mutta tällä tekstillä hain huomiota hevosesta vastuun kantamiselle; mikäli oma ideologia sotii vastaan hevosen teurastaista, pitäisi jokaisella olla selkärankaa sen verran, että huolehtii hevosen asianmukaisesta lopetuksesta muulla tavoin. Kiertoon laittaminen kun ei saisi olla kenellekään vaihtoehto.
PoistaAjatuksena oli tuoda tästä kiistellystä aiheesta näkyviin se kääntöpuoli, joka on hevosen edun mukaista. Liikaa jäädään ajattelemaan itsekkäästi meitä ihmisiä; kuka syö ja kuka ei syö lihaa, saako hevosta syödä vai ei. Nämä kun on itse hevosen kannalta yhdentekeviä asioita; hevonen haluaa vain helpon ja kivuttoman lopetuksen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tämän ajatuksen pohjalta toivoin herättäväni ajatuksia myös teurastamisen puolesta. Jokainen huolehtikoon itse parhaan ystävänsä viimeiselle matkalle lähettämisestä parhaaksi kokemallaan tavalla, mutta teurastaminen olkoon myös hyväksytty vaihtoehto siinä missä kaikki muutkin. :)
Kyllä, ehdottomasti näin. Suurinta rakkautta on osata luopua (ja tosiaan ei laittamalla kiertoon).
Poista