Tuttu ja turvallinen

Voi että miten tuntuikin ihanalta istua taas yli viikon tauon jälkeen tutun ja turvallisen Harrin selkään!  Tuttuun selkään istuessa tunne oli kuin kotiin palatessa. Oikeat lihakset löytyi taas jotakuinkin kunnolla pitämään istunta kasassa ja ratsastus tuntui hirmu helpolta. En tiedä oliko Harri oikeasti aikas hyvä ratsastaa, vai tuntuiko yhteistyö sujuvan erityisen hyvin vain, koska olin ratsastanut vieraita ja erilaisia hevosia loman aikana.

Puuhailtiin Harrin kanssa monenlaisia juttuja vain fiilistellen sujuvaa menoa. Tehtiin vähän avoja, sulkuja ja pohkeenväistöjä, keskiravia, laukan kokoamista ja muutama onnistunut laukanvaihtokin. Kuvat puhukoon tällä kertaa enemmän. :) Kiitos Moonalle kuvaamisesta jälleen kerran!

Alkuun vähän hölkkää. Pitkä, rento ja letkee!

Vähäsen ryhtiä mukaan!

Ja letkeetä laukkaa tukka putkella.

Tyytyväinen ja maailman söpöin.

Vääntyy avotaivutukseen -

ja kuski tuijottelee ihan liian alas!

Kuski ja ratsu molemmat heittää kurjia katseita mopopojille, jotka varmasti vielä joku päivä aiheuttavat jonkun vakavan loukkaantumisen säikytellessään hevosia...

Avoa vähän toiseenkin suuntaan...

Yksi lempparikuvistani, tykkään väreistä!

Keskiravissako ei voi istua normaalisti? Kuski pliis, yritä edes...

Loputtoman tyytyväinen!

Mitenniin ei voi vaihtaa laukkaa ensin etuosalla, jos se on helpompaa..?

Nyt on työmoodi päällä. Meitsi tekee töitä ja on niin pätevä!

Ja loppuun saa venyttää!