Montako tikkiä laitetaan?

Koko joululoman piti kulua rattoisasti ratsastaen monta hevosta päivässä, valokuvaten, ulkoillen ja lasketellen. Blogiin piti saada hurjan paljon kivaa kuvamateriaalia ja mukavaa luettavaa. Ihan ei mennyt kuten suunnittelin, vaan koko touhu loppui lyhyeen ennen kuin loma ehti kunnolla alkaakkaan.

Jouluviikolla kaverini hevonen Lo oli taas hoidettavanani ja liikuttelinkin sitä ahkerasti maneesin puolella. Sunnuntaiksi sattui ihanan aurinkoinen pakkaskeli, joten suunnattiin porukalla tallikavereiden kanssa maastoon. Ihan ei ollut taas kaikki planeetat ja tähdet kohdillaan, kun hieman hypähdeltiin ojien yli ja keskusteltiin muutamaan otteeseen, kuka hevosista nyt suostuisi ensimmäisenä kulkemaan mistäkin paikasta läpi. Kunnialla selvittiin kuitenkin reissusta, kunnes ehdittiin melkein tallin pihaan saakka. Ajauduin liian lähelle etummaista hevosta oman ratsuni kanssa, kun edessämme kulkenut hevonen pysähtyi ja päätti huitaista takajalallaan. Minun ratsullenihan tuo potku oli tarkoitettu, mutta hokkikenkä osuikin minua sääreen.

Hippasen kirpaisi, mutta kuvittelin selviäväni mustelmalla. Ehdin jo saada Lo:lta varusteetkin pois ennen kuin huomasin vuotavani verta. Sääressä oli minun mittapuullani järkyttävän kokoinen kraateri, jota lähdettiinkin paikkaamaan päivystykseen saman tien. Viisi tikkiä, buranaa, antibiootteja ja lepoa. Eipä sitten tarvinnutkaan kovin paljoa ratsastaa tällä lomalla.

Onneksi vältyttiin kuitenkin suuremmalta vahingolta. Hevosen selkäänkin pääsen varmasti viikon kuluessa. :) Kunhan selkään vain uskaltaa kiivetä, on luvassa taas uuden projektituttavuuden ratsastelua; lupasin auttaa ihanan pikkuruisen ponin kunnon kohotuksessa ja liikutuksessa sen verran kuin ehdin, joten blogiin on luvassa taas ihanan suloista ja pörröistä ponimateriaalia! Saa nähdä, jos tämän kanssa joskus eksyttäisiin jonnekkin kilpakentillekin!