Fiilistelyä kahden vuoden tauon jälkeen

Winnien omistaja Maiju kysyi viime viikolla yllättäen, josko haluaisin hypätä ponilla. Viimeksi olinkin päässyt hyppäämään tämän kaverin kanssa yli kaksi vuotta sitten! Winniellä itselläänkin oli ollut muutama kuukausi hyppytaukoa, kun edellinen hyppy-yritys joitain viikkoja sitten oli loppunut ponin villiin riekkumiseen ennen kuin ratsukko oli päässyt vielä yhdestäkään esteestä yli.

Pitkästä hyppytauosta ja pidemmästä kevyestä liikutusjaksosta johtuen aloiteltiin hyppäämistä rennosti parilla pikkuesteellä. Maiju tuli seuraamaan meidän menoa ja kuvasikin samalla hyppyjä. Ensimmäiset hypyt otin ristikolle ravista, mutta pian jo siirryttiin hyppäämään laukasta, kun poni käyttäytyi siivosti ja kohdisti innostuksensa hyppäämiseen ja lujaa menemiseen.

Hypättiin ristikkoa ja laine-estettä molemmista suunnista yksittäin ja peräkkäin. Winnie loikki aivan innoissaan, laukkasi korvat tötteröllä ja taitavasti vaihtoi laukatkin esteiden päällä. Hitsi kun olikin kivaa! Sain tamman kanssa sen aivan saman fiiliksen kuin lähes neljä vuotta sitten, kun hyppäsin ponin kanssa sen ensimmäisiä hyppyjä pienillä esteillä.

Miten pienestä sitä voikaan ihminen tulla kovin onnelliseksi! Olen vain niin iloinen ja kiitollinen tuosta ponista ja sen omasta ihmisestä Maijusta. Tämän paremmin ei olisi voinut asiat ponin kanssa mennä!