22 tuntia vuorokaudessa

Mihin ne Winniellä kuluu? Blogiin asti päätyy yleensä tapahtumat vain niiltä muutamalta tunnilta kun olen käynyt tammaa ratsastamassa. Käytännön asioista, itsestäänselvistäkin, tulee harvemmin kirjoitettua blogissa. Tässä vähän Winnien asuinolosuhteista, ruokinnasta ja loimituksesta, joita olen saanut pohtia ja arvioida kuin oikea hevosenomistaja. Loimituksessa olen tarkkaillut hevosta ja tehnyt päätöksiä sen palelemisen tai paahtumisen mukaan, kun taas ruokinnassa on ollut apuna kokeneempia hevosihmisiä ja valmentajia.

Asuminen ja tarhaaminen
Winnie asuu ulkokarsinassa toisen ponin seurana. Poneilla on oma pikku mökki tallirakennuksen takana. Se on jaettu kahdeksi karsinaksi ja väliin on jätetty pieni varustehuone, jossa säilytetään ponien harjoja, rehuja, riimuja ja joitakin loimia. Karsinoissa on kaksiosaiset ovet, joten hyvällä ilmalla ponit saavat iltaisin kurkistella ulos oven yläluukuista.
Karsinan edusta on Winnien tarhaa. Poni pääsee siis aamulla suoraan ovestaan tarhailemaan lauta- ja sähköaidattuun tarhaansa. Tarhausaika alkaa aamulla heti kun poni on syönyt aamuheinänsä ja sisälle poni otetaan talvisin neljän nurkilla. Mikäli ilma on hyvä, saa tamma ulkoilla kuuteen asti, kunnes tulen ratsastamaan sen. Parhaassa tapauksessa poni siis tarhailee aamusta ilta kuuteen saakka, minkä jälkeen se vasta ratsastetaan. Karsinaansa Winnie joutuu vasta kahdeksan maissa iltaheiniään mutustelemaan.


Ruokinta
Hevoset ruokitaan Kartanolla neljä kertaa päivässä. Winnie syö säilöheinää yhteensä 10 kiloa, jaettuna eriin 2-2-2-4 kg. Iltaheinän määrä on tuplasuuri muihin annoksiin nähden, koska haluan heinän riittävän mahdollisimman pitkälle yöhön.
Väkirehut jaetaan kolmesti päivässä; aamulla, päivällä ja illalla. Aamulla poni saa litran litistettyä kauraa, päivällä noin puoli litraa ja illalla taas puoli litraa. Yhteensä siis 2 litraa, joka vastaa yhtä litraa kokokauraa. Litistettyä kauraa poni syö siksi, ettei kokokaura imeydy, vaan tulee kokonaisena läpi.
Kauran lisäksi poni syö iltapuurossaan greenlinea, racing proteinia, pellavajauhetta ja kivennäistä.

Greenline 5 dl: Tarkoituksena on saada poni pyöristymään. Greenlinella korvataan usein huonompilaatuista heinää ja sen runsaampi valkuaissisältö tukee lihasten kasvua. Rehu on myös hyväksi ruuansulatukselle.

Racing protein 2 dl: Erikoisvalkuaisrehu kasvaville varsoille ja kilpahevosille. Tätä Winnie syö vähissä määrin lihasmassan kasvattamiseen, rehu sisältää runsaasti valkuaista.

Pellava 1dl: Turvotettaessa pellavajauheesta muodostuu lima, joka on hyväksi hevosen suolistolle ja ruuansulatukselle. Pellavalla on myös jonkinmoinen hiekkaa poistava vaikutus. Pellava ei korvaa psylliumia (syötetään vartavasten hiekan poistamiseen), mutta jatkuvasti käytettynä se on hyväksi esimerkiksi hiekkatarhoissa ruokittaville hevosille.

Kivennäinen 1dl: Varmistaa tarvittavien lisäravinteiden saannin.

Racing Action Vimin: Kerran viikossa poni saa vitamiiniliuoksen.

sadeloimi

Loimitus
Winniellä on lainassa loimia kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin. On toppaloimea, sadeloimea, sisätoppista ja villaloimea. Karsinavuokraan meillä kuuluu käytäntö "yksi loimi päälle, yksi loimi pois", eli aamulla ponille heitetään niskaan haluttu loimi ja illalla päälimmäinen loimi otetaan pois. Mikäli ponilla on yöllä ollut loimi, se jää siis päiväloimen alle. Tästä syystä olen järjestänyt loimituksen näin:


+0-15 C : fleecevuorellinen sadeloimi huonolla ilmalla (ei loimea yöllä)
+5 - -5 : villaloimi koko ajan päällä + päiviksi fleecevuorellinen sadeloimi
-5 - -15: kaulakappaleellinen toppaloimi ( ei loimea yöllä)
-15 tai enemmän pakkasta: villaloimi koko ajan päällä + päiviksi kaulakappaleellinen toppaloimi

fleeceratsastusloimi

Ponien karsinat pysyvät aina lämpiminä; vähäisellä pakkasella ponit pitävät kopin itse lämpimänä, mutta kovemmilla pakkasilla on käytössä lämpöpuhallin. Yli 15 asteen pakkasilla Winnie on saanut pitää öisin villaloimea. Pikkupakkasilla villaloimi on öisin päällä siksi, että toppaloimella ponin tulisi päivällä kuuma, mutta pelkällä sadeloimella se palelee. Öisin ei kuitenkaan ole lämmitystä päällä, niin poni ei hikoile villaloimen alla.

fleeceloimi

Fleeceratsastusloimea käytän kovimmilla pakkasilla ja kevyemmillä maastolenkeillä pakkasella, kun poni ei hikoile loimen alla. Kokonainen fleeceloimi taas toimii kuivatus/lämmitysloimena alku- ja loppuverryttelyissä pakkaskeleillä.

Heijastinloimi on käytössä vain heijastavuutensa vuoksi maastoreissuilla.

heijastinloimi