Joulukalenteri #14

En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt My Day- postauksia. Minun on ollut käsittämättömän vaikeaa ymmärtää, että jotakuta voi ihan oikeasti kiinnostaa lukea kuvapostauksia jonkun taviksen arkipäivistä. Kai se on kuitenkin uskottava, kun My Day- postausta on niin useaan otteeseen jo toivottu! Tässä siis ihan ensimmäinen laatuaan, kertokaa toki jos olen toteuttanut tämän aivan väärin. Tämä on siis katsaus torstaihin 11.12, ihan tavalliseen arkipäivään.

 6.34: Herätyskello soi ensimmäisen kerran 6.20, seuraavan kerran 6.25 ja vielä 6.30, jolloin on ihan pakko nousta ylös kun töissä on aamuvuoro. Olen onnettoman huono herääjä, en vain kykene nousemaan ylös ensimmäisellä herätyskerralla. Sen vuoksi joka aamu onkin kolme perättäistä herätystä, joista jokaista vain torkutan. Lopputulos on se, että kun lopulta nousen, soi torkutetut herätykset vielä aamiaispöydässäkin, kuten tälläkin kertaa.

 6.40: Minä olen niitä "aamulla ei kommunikoida"- tyyppejä. Olen herätessäni niin kamalassa koomassa, että kykenen hädin tuskin kaatamaan itselleni kahvia kuppiin ja mysliä sekä maitoa kulhoon. Olisi kiva syödä aamupalaksi leipää, hedelmiä tai vaikka puuroa, mutta olen vain aivan kykenemätön sellaisten valmistamiseen.






7.08: Kun vihdoin olen 35 minuutissa suoriutunut kaikista aamutoimista, lähden ajelemaan töihin päin. Työmatkaan kuluu vain reilu 15 minuuttia, jonka lisäksi haluan varata muutaman ylimääräisen minuutin vaatteiden vaihtamiseen ja vessassakäyntiin. Joka ikinen aamuvuoroaamuni on samanlainen ja lähes poikkeuksetta istun autossa tasan 7.10, joka on täydellinen aika lähteä töihin. Todellisuudessa kello tosin on 7.08, koska autoni kello on 2 minuuttia aikaansa edellä.

7.30- 12.45: Töissä oli kiva ja helppo päivä! Tällä kertaa oli ohjelmassa muun muassa pipareiden leivontaa, ihan mun juttu! Edellisenä päivänä tein normaalia pidemmän työvuoron, joten pääsin nyt lähtemään jo paljon normaalia aikaisemmin.

13.15: Töiden jälkeen pyyhälsin hirvittävällä kiireellä pankkiin hoitamaan ja valmistelemaan vähän asioita.
14.00: Pyörähdin kotona kahvilla ja lähdin äidin kanssa jouluostoksille. Ihan ei kyllä onnistunut tuo joulu-osuus, ellei sitten itselle ostettuja lahjoja lasketa jouluostoksiksi. Iittalan liikkeestä ostin kasan "aikuisten esineitä" lahjakortilla, jonka sain valmistujaislahjaksi. Reunoksella poiketessa ostin saapassukkia, joita tarvitsinkin ihan kipeästi.



16.45: Kaupungilla pyörimisen jälkeen käännyin kotona vain vaihtamassa vaatteet ja lähdin saman tien tallille.

17.00: Tallille päästyäni kikkailin loputtomasti aikataulujen kanssa; pitäisi liikuttaa kaksi tai kolme hevosta, putsata yksi karsina ja ruokkia kaikki tallin hevoset. Ruokkiminen pitäisi aloittaa suunnilleen 19.30 ja hevoset pitäisi ratsastaa ennen sitä, mutta maneesiinkin pääsee varausten takia vasta klo 18.00.
Päädyin siihen ratkaisuun, että teen mahdollisimman paljon asioita valmiiksi ennen kuutta, jotta ehdin käyttää ratsastusajan hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti. 17.00-17.35 jaoin hevosten heinät valmiiksi karsinoiden eteen, täytin niiden hevosten vesiastiat joilla ei ole karsinassaan automaattia, harjasin Ebyn valmiiksi ja laitoin suojat jalkoihin.

17.35: Harjasin ja varustin Hartsan.
17.45: Lähdettiin maastoon kävelemään alkukäyntejä.
17.55: Päästiin maneesiin, jossa ratsastin vähän vajaan tunnin verran. Harri oli oikein letkeä ja kuuliainen, varsin mukava ratsastaa! Edellisenä päivänä ratsastus oli kaikkea muuta kuin kivaa; kamalan myrskyn vuoksi Harri loikki ympäriinsä ja oli aivan sekaisin. Nyt Harri kuitenkin keskittyi työntekoon ja oli oikein taitava!

18.50-19.30: Varustin Ebyn ja ratsastin puolisen tuntia suht kevyesti. Ratsastin kaikki askellajit läpi ja jumppailin taivutellen. Eby oli tapansa mukaan taas mukava ratsastaa, tällä kertaa jopa erityisen mukava! Kevyestä liikutuksesta huolimatta se oli oikein rauhallinen ja hyvin kuulolla.














 19.35: Ruokin kaikki tallin hevoset.
19.50: Putsasin vielä entisen vuokraheppani Taavin karsinan. Alkuperäinen ajatus oli myös liikuttaa Taavi, mutta maneesi olikin taas varattu klo 20 eteenpäin, joten ratsastus oli pakko unohtaa kokonaan. Täällä kun on satanut rankasti varmaan viikon putkeen ja edelleenkin sataa jatkuvasti kuuroittain. Kenttä on siis täysin ratsastuskelvoton eikä maastoonkaan ole kiva lähteä kastumaan.

20.15: Vihdoin kotona! Kävin suihkussa, söin vähän iltapalaa, päivittelin blogia ja soittelin pianoa.

22.40: Unirytmini on melkeinpä pelottavan säännöllinen; herään joka ikinen aamu 6.30 tai 7.00 ja menen nukkumaan 22.30 ja 23.00 välillä. Minun on vaikea ymmärtää niitä ihmisiä, jotka nukkuvat vapaapäivinä puolille päivin asti! Kahdeksan tunnin yöunilla koen olevani parhaimmillani ja saavani eniten päivistä irti; en ole väsynyt ja ehdin käyttää vuorokauden 16 muuta tuntia hyväkseni oikein tehokkaasti. Toki täytyy myöntää, että paikoitellen elämäni on ihan liiankin kiireistä, kun yritän aikatauluttaa kauheat määrät ohjelmaa päiviini.
Torstaipäivä näytti siis tältä ja kesti melko tarkkaan juurikin sen 16 tuntia.
PS. Huomatkaa rakas kaktukseni; ainut kasvi, jonka olen saanut pysymään hengissä useamman vuoden!

Noniin ja nyt käsi ylös, ketä ihan oikeasti kiinnosti taviksen arkipäivä?