torstai 9. maaliskuuta 2017

Takatalven riemuja aikuistumispuuskan saaneen Winnien kanssa

Muutama viikko sitten lämpötilat huitelivat korkeimmillaan + 6 asteessa auringon paistaessa täydeltä terältä. Nopeasti alkanut kevät joutui tauolle, kun viikon verran tulla tuprutti lunta oikein olan takaa. Lumisimmat päivät osuivat viikonlopulle, joten takatalven pääsi hyödyntämään peltorallittelun merkeissä niin Veikan kuin Winnienkin kanssa.




Olin jo huokaissut helpotuksesta, ettei Winnien kanssa "tarvitsisi" laukkailla pellolla tänä talvena kun lumitilanne ei sitä mahdollistanut. Onni onnettomuudessa, että lumet tulivatkin näin myöhään, kun poni oli jo ehtinyt tasaantua villittelykaudestaan, joka ajoittui joulun tietämille. Viimeisen kuukauden Winnie on käyttäytynyt oikeastaan kuin mikä tahansa normaali poni, joten pellolle lähteminenkään ei tuntunut enää aivan niin huonolta idealta.

Pahimpaan kuitenkin varauduttiin. Winnie sai suuhunsa estekuolaimen jarruksi ja martingaalin hillitsemään pään viskomista. Raippa ja kannukset saivat jäädä talliin, jottei mikään ylimääräinen provosoisi ponia villiintymään.





Hetken pellolla pyörimisen jälkeen alkoi iskeä epäusko. Poni ravaili tasaista tahtia rennon letkeänä ja siirtyi pidätteestä mielellään ihan käyntiin saakka. Tuntui siltä, että tallista on valittu väärä hevonen tai sitten minun tuntemani Winnie on saanut suuren määrän rauhoittavia ennen ratsastusta. Meno oli löysempää kuin ikinä ennen! Laukkakaan ei meinannut edes nousta, saatikka pysyä yllä. Yhden suoran verran sain ponista irti reippaampaa laukkaa, mutta kunnon peltorallittelusta ei ollut tietoakaan.



Mitäpä sitä turhia provosoimaan ponia, kun se kerrankin käyttäytyy oikein nätisti. Tehtiin sitten mukavaa laukkaa ympyröillä ja fiilisteltiin vähän ravia. Loppukäyntejä maastopoluilla kävellessä oli varmasti niin minun kuin kameran kanssa mukana olleen Maijunkin kasvoilla hieman epäuskoinen ilme; onkohan tuo poni vihdoin aikuistumassa? Mikäli tämä sama voittoputki tamman käytöksen suhteen jatkuu, saatetaan päästä touhuamaan ihan normaalien hevosten juttuja, kuten kunnon maastoilua tai vaikka kilpailemista muuallakin kuin kotitallin kisoissa. Ei nyt kuitenkaan huokaista vielä helpotuksesta! Eiköhän tuo pian jotain uutta meidän pään menoksi keksi.

Kuvista kuuluu jälleen kerran iso kiitos todelliselle hovikuvaajalle Maijulle.







2 kommenttia

  1. Ihanan talvisia kuvia vielä näin maaliskuunkin keskellä ;) Toivottavasti Winnien kanssa pääsisi sitten fiilistelemään tuollaista hyvää käytöstä vähän enemmänkin, kun ei poni taida sitä puolta itsestään kovin usein vilautella?

    Linkki blogiini ->Pörheää Menoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Winnie on käyttäytynyt viime kuukausina yllättävän fiksusti! Saa nähdä onko tämä nyt vain joku kausi, vai onko se ihan oikeasti alkanut aikuistua :D ihanaahan olisi, jos sama käytös jatkuisi niin, että kesällä voisi haaveilla vaikkapa ulkopuolisiin kisoihin lähdöstä.

      Poista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat