Verkkailin Ebeniä käynnissä ja ravissa, kun huomasin pellon reunassa istuskelevan ketun. Tuohon kaveriin törmättiin Harrin kanssa varmaan parisen viikkoa sitten talliin johtavalla tiellä, kun tuo hölmö ilmestys vain loikki keskellä tietä eikä tehnyt pitkään aikaan elettäkään pinkoakseen karkuun. Nyt tuo samainen kaveri istui tyytyväisenä ruohikossa ja kyyristyi "piiloon" aina kun ratsastin tarpeeksi läheltä ohi. Valtavat korvat kuitenkin vilkkui heinikossa ihan jatkuvasti.
En tiedä mikä ihme ketun korvien välissä napsahti, kun se päätti yhtäkkiä lähteä jolkottelemaan Ebyn perään. Ravailtiin rauhassa ja oletin ketun menevän omia menojaan, mutta se kehveli tulikin perässä ja vielä pitkän matkaa! Hetken jo ehdin jännittää, että seuraavaksi se käy hevosen jalkoihin kiinni, kun niin vahvasti tuli imussa mukana. Moona ehtikin pellolle kameran kanssa juuri kun kettu luopui vihdoin leikistä ja jäi vain törröttelemään vähän matkan päähän. Lopulta tuo sai ilmeisesti tarpeekseen ratsastuksen seuraamisesta ja loikki pusikkoon..
Eby oli fiksu eikä häiriintynyt ketusta pätkääkään, eikä itse pellolla ratsastaminenkaan vaikuttanut erityisesti provosoivan sitä riekkumaan. Laukka nyt oli ehkä turhankin energistä, mutta käsissä tuo pysyi kuitenkin hyvin. Varsin kivoja ravipäitkiä saatiin aikaiseksi!
Wou! Olipa uhkarohkee kettu. :D ja tosi kauniita ja hyviä kuvia. :) minkä rotune Eby on? :) ja onko Winnien uudella omistajalla blogia? :)
VastaaPoistaOlisikohan Eby ollut trakehner, en nyt päätäni pantiksi laittaisi mutta näin muistelisin. PV siis kuitenkin :) Winnien omistajalla on myös blogi, kavioitajasorkkia.blogspot.fi :)
Poista