Dancing on four legs

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Estemöröt selätetty!

Esteratsastus jäi Winnien kanssa viime keväänä kurjissa merkeissä tauolle, kun kaaduimme huhtikuussa kilpailuissa, enkä ehtinyt ennen ponin laidunlomaa ottaa enää hyppyjä. Onnekseni pääsin selättämään jännitystä melko pian Veikan kanssa, mutta Winnien kanssa hyppytaukoa ehti kertyä useampi kuukausi.


Heinäkuun aikana ehdin hypyttää Maijua ja ponia kerran tai kaksi ennen kuin oli oma vuoroni vihdoin kavuta kyytiin ja ylittää puomeja. Avuksi ja henkiseksi tueksi sain Moonan, joka kärsivällisesti jaksoi koota pikkuruisia ristikoita ja nostella niitä vähän kerrallaan.

Poni teki estejännityksen purkamisesta helppoa; tamma oli tahmeampi ratsastaa kuin pitkään pitkään aikaan! Ravissa esteitä lähestyessä poni nosteli kevyesti jalkansa ristikoiden yli eikä välttämättä vaivautunut edes nostamaan laukkaa. Lopulta laukassa esteitä lähestyessä vauhti ei erityisesti kiihtynyt, eikä ponin hallinnassa ollut pienintäkään ongelmaa - lähinnä laukka oli haastavaa ylläpitää pidemmillä teillä kohti seuraavaa estettä.




Vähitellen oman jännityksen laantuessa ponikin alkoi edetä himpun verran paremmin ja saatiin hyvän tuntuisia hyppyjä pienille esteille. Normaaliin tapaan Winnie ei kuitenkaan hyppäämisestä innostunut. Ponin nihkeyden vuoksi lopeteltiin hypyt muutamien onnistuneiden toistojen jälkeen. Loppukäynneissä tamma seisahtui pitkälle pissatauolle, mikä varmasti osaltaan selitti puutteellista etenemishalua treenissä. Lisäksi päivä oli lämmin, millä oli varmasti myös vaikutusta Winnien hitauteen.

Näistä hypyistä jäi kuitenkin hyvä fiilis; sain taas positiivisempia kokemuksia hyppäämisestä ja selvittiin ilman kaatumisia. Luotto tähän poniin kasvoi ja uskonkin, että muutamien onnistuneiden treenien jälkeen voidaan unohtaa pelko kaatumisesta ja jatkaa taas siitä, mihin ennen epäonnen kisoja jäätiin.




5 kommenttia

  1. Oi että on ihana haflinger!
    Sinun blogisi on kyllä niin piristävä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Winnie on kyllä! Jos ei muuten, niin ainakin on kaunis kuin karkki ;) Kiva kuulla että blogin sisältö miellyttää! :)

      Poista
  2. Näyttää kyllä muutenkin ihanalta:)
    Jotenkin noissa jukuripää paineissa on sellaista ihanaa vetovoimaa, ne vaan ovat niin suloisia hassutellessaan:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, eihän se ole poni eikä mikään jos toimii aina kuin automaatti :D sellaisiakin tyyppejä olen tosin oppinut arvostamaan näiden haflingereiden jälkeen. :D

      Poista
  3. Todella ihania kuvia ja kannustava teksti! Täälläkin yksi hieman estekammoinen kaatumisen takia, mutta ehkä tämän tekstin myötä pitäisi taas lähteä yrittämään!

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat