keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Ain't no fairytale

 Ratsastuskoululle tulee kiehtova ja kaunis hevonen, joka valloittaa välittömästi tytön sydämen. Hevonen paljastuu ongelmalliseksi ja vaikeaksi; se hyppii pystyyn, pukittelee ja uhkailee ihmistä. Ongelmahevonen saa yhden mahdollisuuden, vain vähän aikaa parantaa tapansa ja todistaa pystyvänsä tuntihevosen työhön.
Tyttö alkaa tehdä töitä hevosen kanssa uskoen siihen ja sen kykyihin. Hevonen kehittyy päivä päivältä ja oppii enemmän; se alkaa kunnioittaa ihmistä ja toimia ratsastettaessa. Tyttö päästää hevosen sydämeensä ja antaa itselleen luvan ihastua. Hevonen alkaa luottaa vihdoin omaan hoitajaansa, muttei siedä muita ratsastajia. Se toimii moitteetta tytön kanssa, mutta samalla tiputtelee ratsastuskoulun oppilaita tunneilla. Hevonen ei pysty tuntityöhön, se on vaarallinen. Se ei saa enää toista tilaisuutta. Hevonen täytyy myydä, tyttö joutuu luopumaan rakkaastaan.

Monien käänteiden kautta tyttö saa rakkaansa takaisin ja vaaralliseksi tuomittu hevonen välttää ihmeen kautta lopetustuomion. Tyttö saa mahdollisuuden elää unelmaansa vuoden ajan. Hevonen on hänelle kuin oma, se on kuin osa häntä. Tyttö ja hevonen ovat luodut toisilleen, kaikki näkevät sen. Ratsukko kehittyy yhdessä, oppii uutta ja kilpailee. Vaarallisesta ja hullusta hevosesta on tullut hieno ja taitava. Side tytön ja suuren eläimen välillä on katkeamaton ja silmin nähtävissä. Tyttö on vihdoin pystynyt todistamaan hevosen kyvyt ja taidot ja puhdistanut sen maineen.

Ja niin he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka. Kaikki hurraavat, herkimmät itkevät ilosta ja tyttö ratsastaa ilman satulaa auringonlaskuun rakkaan hevosensa kanssa. Lopputekstit pyörii ja palataankin takaisin tähän maailmaan, jossa ei ole onnellisia loppuja. On vain jokaisen oma etu, halut ja tarpeet. Rakkaudella ei ole merkitystä, vaan raha määrittää lähes kaiken elämässä. Ei rahaa, ei hevosta. Enää ei riitä, ettei hevosesta ole kuluja, vaan se halutaan tuottamaan. Hevonen halutaan myydä ja koska tyttö ei sitä pysty ostamaan, se viedään häneltä pois. Hevonen on hyödyke, verrattavissa esineeseen. Jos se ei tuota, se on turha. Koska se ei enää ole vaarallinen, se halutaan takaisin töihin ratsastuskoululle, josta se on vielä tarkoitus myydä eteenpäin. Tyttöä ei enää tarvita.

Miksei Ruusunen jäänyt ikiuneen, miksei hyeenat tappaneet Simbaa? Miksei Tuhkimon ja prinssin suhde päättynyt eroon tai Dumbo jäänyt isokorvaiseksi hylkiöksi? Miksei lapsena varoitettu siitä, ettei sadut ole totta, ettei kenestäkään ikinä tule prinsessaa eikä onnellisia loppuja ole olemassakaan? Unelmien prinssi ei ikinä saavu, vaikka kuinka toivot.

Pyynnöstäni huolimatta en saa Winnietä ylläpitoon itselleni, vaan se lähtee takaisin ratsastuskoululle kun nykyinen ylläpitosopimus loppuu 30.4. Siihen loppuu meidän tarina. Tämän olen tiennyt jo useamman viikon, kuten läheisimmät ystävätkin, mutta asiasta vaikeneminen on tuntunut helpommalta. Myöntäminen tekee asiasta kovin todellisen. Yritän nauttia viimeisistä viikoista maailman tärkeimmän ponin kanssa, vaikka samalla voin joka kerta pahoin, kun ajattelen asiaa. En tiedä miten jatkan hevosten tai blogin suhteen. Hevosia on tarjottu ratsastettavaksi ja vuokrattavaksi, mutta toisen hevosen selkään kiipeäminen tuntuu lähes loukkaukselta Winnietä ja itseäni kohtaan. En vain pysty uskomaan, että voisin ikinä enää nauttia ratsastamisella yhdelläkään toisella hevosella. Winnien suhteen taas toivon sydämeni pohjasta, että se lähtisi ratsastuskoululta myyntiin mahdollisimman pian ja löytäisi yhden oman ihmisen, jonka se saa tehdä maailman onnellisimmaksi.

20 kommenttia

  1. Suututtaa. Tyypillistä. Helvetti. Niin väärin.

    VastaaPoista
  2. Winnie kuuluu sulle! :( ei sitä sais noin vaan viedä pois... eikö ne ratsastuskoululla tajua ettei Winnie sovellu sinne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei!:( Oon kyllä samaa mieltä siitä ettei sitä sais viedä noin vain pois. Tuo on niin väärin! :(

      Poista
  3. Moi,
    Toi on kyllä väärin.
    Mutta eikö silti kanatais otaa se toinen hevonen vuokralle tai ede katsoo mitä siitä tulee. Se voi olla silti kiva vaikka nyt oot tota mieltä. Mulle tärkee hevonen myytiin ja vaihdoin tallia ja hups heijakaa tutustuin Röllin.

    VastaaPoista
  4. TOI ON VÄÄRIN!! Ite ratsastan mettiksessä (muistat mut varmaan) ja halusin mennä winniellä, mutta kun kuulin että se oli pukittanut jonkun alas... SINÄ JA WINNIE KUULUTTE YHTEEN ! ! MIKSI SITÄ EI TAJUTA?! VUOSI MENI LIIAN ÄKKII!

    VastaaPoista
  5. toi on ihan väärin, miksei onnellisii loppui vois olla ees nyt teijän kohalla.. kuulutte yhtee ja toi on väärin mun mielest et winnie viedää pois sun luotas, itteäniki harmittaa tää teijän juttu.. oon aina tykänny sun blogista ja sun ja winnien kehitystä on ollu ihan älyttömän kiva seurata (:

    VastaaPoista
  6. Voi ei :(
    Aloin justiin vähän aikaa sitte seuraamaan blogias, yks syy siihen oli se kun Winnie on niin ihanan olonen hevonen ja te olitte hyvän näkönen pari, jota oli kiva katsella ja seurata.
    Nyt en voi sitte enää seurata teitä kahta :(
    tsemppii sulle♥:)

    VastaaPoista
  7. toivon tällä hetkellä eniten kaikkea, että voittaisit lotossa tai tms. KOSKE SINÄ JA WINNIE TODELLAKIN KUULUTTE YHTEEN. piste. oot tehny valtavan työn sen kanssa!
    mielestäni järkevintä ois, että saisit jatkaa Winnien ylläpitoa ja saisit sen ostaa, kun sinulla on siihen varaa.
    osaanottoja sulle <3
    ps. toivotaan parasta, että saat Winnien ylläpitoa jatkaa!

    VastaaPoista
  8. Epäreilua!!!!! Winnie lähtee varmaa kuitenki jonnekki kauas, mut minne?:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä minne/kenelle lähtee myytäväksi jos lähtee, ostaja voi toki löytyä mistä päin Suomea tahansa..

      Poista
  9. EIKÄ :(( ihan kamalaa, te olette olleet niin pitkään yhdessä, eikä teitä pitäisi yrittää erottaa mitenkään! te kuulutte Winnien kanssa yhteen ja tiedän että kaikki sanoo tällein, mutta se on niin totta! ja mitä blogille käy? :(

    VastaaPoista
  10. Tiiän että tää on väärin:( oot tehny hirveen työn hevosen kanssa, oot uskomattoman kärsivällinen, oot saanut Winniestä hyvän ratsun, ja yhtäkkiä sulla ei oo mitään. Mä tiiän tän tunteen, mun hevonen on jouduttu myymään. Winnien käytöshän voi ratsastuskoululla muutua täydellisesti. Selässä koko ajan uusia ratsastajia, toiset repii suusta, toiset hakkaa pohkeilla, toiset eivät osaa mitään. Kokoajan kierretään kehää
    ...ympäri...ympäri... Tottakaihan hevonen kyllästyy ja siitä tulee vihainen. Se ei enää jaksa ympärillään olevia ihmisiä, jotka tulevat silittelemään, häirihtemään hevosta. Ei oo ihmistä johon luottaa, jonka tuntee. Tottakai hevosilla on erilaisia luonteita, toiset käy paremmin ratsastuskoululle ja nauttii huomiosta, toiset eivät vaan kestä sitä "rääkkiä". Musta tuntuu että Winnie on yhden ihmisen hevonen, mutta en tiedä. Hevosesta luopumisesta ei ihan heti toivu, elämä muuttuu, ei oo samalla tavalla ratsastusta ja tallitöitä. Ympärillä olevat ihmiset voivat vaan yrittää lohduttaa, joten minunkin puolesta jaksamisia<3

    VastaaPoista
  11. Oi ei ei saa... aloin itkeä kn luin tätä, ei näin saa käydä, EI VAAN SAA! Voimia sulle! Jouduin myös luopumaan ihanasta ja rakkaasta ponista, jota sain pitää kuin omaani koko kesän ajan, mutta sitten se jouduttiin lopettamaan pahenevan puhkurin vuoksi. Poni oli super ihana ja kaikkea ja itken vieläkin usein sen menettämistä vaikka siitä on jo kaksi vuotta aikaa :'( Ei sitä rakastaan unohda heti....

    Silloin kun vielä asuttiin Turussa ratsastin myös tuolla samalla tallilla, ja tunnettiin sillon. Joskus 2009 oisko ollu ku kävin siellä ja hoidin mm. Rusinaa, muistaks enää sitä pient tyttöö joka tippu usein ponien selästä ;) T:Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän minä Pikku-Viivin muistan hitsi vie! :) Ihailtiin aina porukalla sun sinnikkyyttä kun niin kirppuna menit poneilla ja aina kiipesit takas selkään kun olit tippunu! Vieläkö sä harrastat maastoutumista hankalilta poneilta? ;)

      Poista
    2. No kyllä mä vielä sen jälkeen sitä harrastin, nyt onneksi oon jo löytänyt hieman rauhallisempia kavereita alle. Pariin otteeseen tässä 4 vuoden aikana sairaalassakin tultu käytyä kun kaiken maailman ponimusten selkän on ollut pakko kiivetä. Hyvänä esimerkkinä toimii viime vuoden helmikuu jolloin kiipesin nuoren ponitamman selkään jonka tiesin olevan VILLI, olin 10 sekuntia selässä, tipuin ja poni astu selän päälle. Tästä onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja hengissä ollaan edelleen ;)

      Nyt tosiaan vihdoin löysin rauhallisemmat ponit alle ja toisen kanssa päästään toivottavasti myös kisailemaan vähän enemmän :)

      Poista
  12. Otan osaa oikeasti! D'=
    Meidän tallilla on eräs isokokoinen ruuna, joka oli rats.koululle päätyessään todella kiltti. Valitettavasti se ei entisessä rats.koulussaan saanut rauhaa, vaan pikkutytöt kävivät alati häiritsemässä hevosta. Hevonen oppi näykkimään, luimimaan ja imppaamaan, pahimpina päivinä saattoi hyökkiä päälle. Nämä kaikki siis karsinassa, tunneilla käyttäytyi hyvin, joskin oli todella jäykkä... Meidän tallille tultuaan hevonen on saanut muutaman vastuullisen vakihoitajan, joiden ansiosta käytös parantunut, mutta vanhat tavat välillä ovat nähtävillä...
    Toivon niin paljon, että Winnie ei kokisi samaa kohtaloa! Pärjäile! =(

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat